Kartta

Ağdaş

Ağdaş on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Širvanin tasangolla 249 kilometriä Bakusta länteen. Kaupunki on Ağdaşin piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakusta Georgian rajalle johtava M1-valtatie. Asukkaita on 25 300 henkeä (vuonna 2010).

Paikkakunta tunnetaan 1500-luvulta lähtien. 1700-luvulle saakka seudulla oli puoli-itsenäinen Ərəşin sulttaanikunta. Vuonna 1873 perustettiin Jelizavetpolin lääniin kuulunut Ərəşin kihlakunta. Sen keskuksesta tuli Ağdaşin kaupunki vuonna 1900.

Ağdaş on maatalousalueen keskus, jossa toimii elintarvike- ja jalostusteollisuutta. Kaupungissa on keskiasteen oppilaitoksia, museo ja teatteri. Nähtävyyksiin kuuluvat 1800-luvulla rakennettu karavaaniseraiji ja moskeija.

Kartta - Ağdaş

Leveysaste / Pituusaste : 40° 38' 49" N / 47° 28' 26" E | Aikavyöhyke : UTC+4:0 / UTC+5 | Valuutta : AZN | Puhelin : 994

Kartta - Ağdaş

Google

Kartta - Ağdaş

Google Earth

Kartta - Ağdaş

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Ağdaş

Nokia (yritys)

Kartta - Ağdaş

OpenStreetMap

Kartta - Ağdaş

Esri.WorldImagery

Kartta - Ağdaş

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Ağdaş

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Ağdaş

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Ağdaş

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Ağdaş

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Azerbaidžan


Azerbaidžanin lippu

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".

Kartta - Azerbaidžan